Historia

Hubertusseuralla on vahvat siteet rakuunaperinteeseen sekä Lappeenrannan rakuunakaupunkiin.

Ratsastuskoulu Hubertuksen taustalta löytyy Suomen toiseksi vanhin ratsastusseura, Hubertusseura ry. Seuran perustivat vuoden 1923 helmikuussa Ratsuväkiprikaatin upseerit. Seuran alkuperäisenä tarkoituksena oli ”järjestämällä yleisiä kilpailuja edistää ratsastus- ja metsästysurheilua maassa, sekä kohottaa innostusta niihin”. Vuoteen 1945 asti yhdistyksen nimi oli Hubertusklubi – Hubertusklubben, kunnes sääntömuutosesityksen mukaisesti nimi vaihdettiin nykyiseen muotoonsa Hubertusseuraksi ja lyhenne HubS virallistettiin.

Nimenvaihdoksen yhteydessä seuran jäseniksi hyväksyttiin paitsi ratsuväen kantahenkilökuntaa, myös ensimmäistä kertaa ”hevosurheiluun innostuneet siviilihenkilöt” seuran kannattaviksi jäseniksi. Viimein vuonna 1953 säännöistä poistettiin rajoitukset jäseneksi pääsystä ja seuran jäseneksi sai liittyä jokainen hyvämaineinen, hevosurheilusta kiinnostunut Suomen kansalainen. Samalla siviilien pääsy johtokuntaan mahdollistui. Hubertusseuralla on vahvat siteet rakuunaperinteeseen sekä Lappeenrannan rakuunakaupunkiin. Kunniapuheenjohtajia ovat olleet C.G. Mannerheim sekä A. Ehrnrooth.

1960-luvun lopulla puolustusvoimien hevoset poistuivat Lappeenrannasta lopullisesti. Tämä merkitsi Hubertusseuran toiminnan hiljenemistä, sillä ratsastustunnit oli pidetty tykistön hevosilla. Samoihin aikoihin menetettiin Lappeenrannan Varuskunnan maneesi, jota oli käytetty sisäratsastustilana. Talkoovoimin ja lahjoitusten avulla Hubertusseuralle saatiin rakennettua oma pieni maneesi, joka palveli seuraa lähes 20 vuotta.

Nykyisten tilojen suunnittelu alkoi hieman tämän jälkeen ja hanke suuremmasta maneesista talleineen käynnistyi hitaasti, mutta varmasti. Viimein vuonna 1992 tehtiin juhlallinen muutto vielä hieman keskeneräiseen uuteen talliin. Uusi ratsastuskeskus käynnisti samalla uuden vaiheen seuran historiassa, kun toiminta siirtyi omiin tiloihin.

Ratsastuskoulu on viime vuodet toiminut yrittäjävetoisena.